Työttömyysturva
Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautuminen
- Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
- Työ- ja elinkeinotoimistoon hyvä ilmoittautua heti työttömyyden alkaessa, koska hakija menettää oikeutensa ansioturvaan, jos hän on ollut yli 6 kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä.
- Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistyy yritystoiminnassa, on työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.
- Henkilöllä katsotaan olevan hyväksyttävä työmarkkinoilta poissaololle sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta. Työnantajan maksamaa ns. tukipakettiaikaa ei katsota hyväksyttäväksi syyksi olla poissa työmarkkinoilta.
- Ota mukaan työtodistus, josta ilmenee työsuhteen kesto ja päättymisen syy.
- Mikäli sinulla tai perheelläsi on liike-, ammatti- tai yritystoimintaa taikka maatalous- tai metsätaloustoimintaa, ilmoita siitä työ- ja elinkeinotoimistoon, vaikka toiminnasta ei olisi tuloa.
- Pidä työnhaku voimassa työ- ja elinkeinotoimiston ohjeiden mukaan. Päivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolta työnhaku ei ole voimassa.
- Muutoksista (esim. työsuhde, yritystoiminnan/ammatinharjoittamisen aloitus, sairaus, ulkomaanmatka, opiskelu jne.) tulee aina ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon sekä työttömyyskassalle.
- Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon työvoimapoliittisista edellytyksistä.
Ansiopäivärahan hakeminen
- Hakemuslomakkeen saa työvoimatoimistosta tai osoitteesta www.tyj.fi. Jatkohakemuslomakkeita saa suoraan työttömyyskassasta maksuilmoituksen mukana.
- Päivärahaa haetaan kalenterikuukausittain jälkikäteen.
- Hakemus tulee täyttää kaikilta osin lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti.
- Hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta lukien päivärahaa haetaan. Vajavaisenakin toimitettu hakemus katkaisee vanhentumisajan.
- Liittäkää hakemukseen täyttöohjeissa pyydetyt liitteet:
- Palkkatodistus 34 viikolta (43 viikolta, mikäli viimeisin työsuhde on ajalta ennen 1.1.2010) välittömästi ennen työttömyyttä (kts. ansiopäivärahan saamisen edellytykset). Palkkatodistuksesta tulee ilmetä työsuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä, palkkakertymä ansaintaperusteisesti, lomakorvaus ja lomaraha eriteltynä, työaikapankista maksetut erät, palkattomat jaksot ja viikoittainen työaika.
- Osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai osittaisella hoitovapaalla olevan/olleen taikka osa-aikalisää saaneen osalta palkkatodistus on toimitettava eläkettä tai vapaata edeltävältä ajalta.
- Jos työttömyyttä edeltävään 43 tai 34 viikon ajanjaksoon sisältyy palkattomia jaksoja, tarvitaan hakemuksen liitteeksi kopio etuuspäätöksestä tai muu selvitys palkattomasta ajasta.
- Kopio työttömyyden aikaisesta eläke- tai sosiaalietuuspäätöksestä.
- Muutosverokortti, jos olet hakenut muutosta ennakonpidätykseen.
Jos olet työttömyyden aikana:
- osa-aikatyössä tai enintään kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, liitä hakemukseen palkkatodistus/palkkaerittely työttömyyden aikaisista ansioista. Palkat huomioidaan ansaintaperusteisesti eli kohdennetaan siihen kuukauteen, jolloin työ on tehty. Tarkista, että kaikki ko. kalenterikuukauteen kohdistuvat tulot käyvät ilmi palkkatodistuksesta.
- yli kaksi viikkoa kestävässä palkkatyössä, liitä hakemukseen palkkatodistus/palkka¬erittely lomakorvauksen jaksotusta ja työssäolorekisterin päivitystä varten.
- sivutoiminen ammatinharjoittaja, liitä hakemukseen selvitys ammattitulosta kalenterikuukausittain.
- sivutoiminen yrittäjä tai sinulla on metsä- tai maataloustoimintaa, liitä hakemukseen kopio viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätöksen erittelyosasta. Ansiotulona verotettavat tulot vaikuttavat työttömyyspäivärahan määrään.
Verotus
- Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.
- Verohallinnolta suorasiirtona saatuja alkuperäisiä ennakonpidätysprosentteja korotetaan 2 prosenttiyksiköllä, koska työttömyysetuuksista ei verotuksessa tehdä ansiotulovähennystä.
- Työttömyyskassa ilmoittaa verottajalle verovuonna maksetut etuudet, hakijan ei tarvitse erikseen ilmoittaa etuuksia veroilmoituksessa.
Ansiopäivärahan saamisen edellytykset
- Henkilön tulee olla työvoimatoimistossa kokoaikatyön hakijana, eikä hän saa asettaa esteitä työllistymiselleen.
- Hakija on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa.
- Hakija on jäsenenä ollessaan täyttänyt työssäoloehdon:
- Alkuehto
- Työssäoloehto täyttyy kun, henkilö on 28 työttömyyttä lähinnä edeltävän kuukauden tarkastelujakson aikana ollut 34 kalenteriviikkoa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Työssäoloehtoon luetaan myös aika, jolta palkkaa on maksettu vaikkei työntekovelvollisuutta olisi ollut, kuten vuosiloma, palkallinen sairausloma ja irtisanomisaika. Työssäoloehtoon voidaan lukea ainoastaan vakuutuksenalainen työ, jolloin palkasta on toimitettu ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut. Työstä maksettavan palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, vähintään 961 euroa kuukaudessa (vuonna 2008).
- Tarkastelujakso
- Jos henkilö on sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta estynyt olemaan työmarkkinoilla, voidaan tarkastelujaksoa vastaavasti pidentää (enintään seitsemän vuotta).
- Hakijan kirjallisesta pyynnöstä voidaan työssäoloehtoon huomioida myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä 80 tuntia jakautuneena kullekin viikolle.
- Jos hakija on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai yrittäjänä yli 18 kuukautta, hänelle ei makseta ansiopäivärahaa, ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen uudelleen työssäoloehdon kassan jäsenenä.
- Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, paitsi silloin kun yrittäjäkassan jäsen kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta liittyy palkansaajakassaan, jolloin hänen hyväkseen voidaan lukea enintään 11 viikkoa yrittäjänä ja yrittäjäkassan jäsenenä oloaikaa.
- 65 – 68–vuotiaalle voidaan maksaa ansiopäivärahaa, jos hänet on lomautettu tai hänen työntekonsa on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia.
Enimmäisajan sv-päivärahaa saanut henkilö
- Enimmäisajan 300 päivää sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa saaneella henkilöllä, joka on edelleen työkyvytön, on oikeus ansiopäivärahaan, jos:
- hän on ilmoittautunut työvoimatoimistoon työnhakijaksi,
- työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty.
- Jos työnhakijalla on voimassaoleva työ- tai virkasuhde, ettei työnantajalla ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä.
- Jos hakijalle myönnetään takautuva työkyvyttömyyseläke perii työttömyyskassa maksamansa ansiopäivärahan takautuvasta eläkkeestä.
Ansiopäivärahan suuruus
- Päivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän 34 tai 43 viikon palkkatulosta. Palkanmäärityksessä voidaan huomioida palkkatulot useammasta osa-aikatyöstä, kuitenkin enintään alan enimmäistyöaikaan asti.
- Vakiintuneesta palkasta vähennetään työntekijäin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun osuutena 3,67 %.
- Päivärahan perusteena oleva päiväpalkka saadaan jakamalla työtulo laskennallisten työpäivien määrällä siten, että jokaisen työssäoloehtoon luettavan kalenteriviikon osalta huomioidaan viisi työpäivää.
- Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta (25,74 euroa/pv) ja ansio-osasta.
- Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
- 2 702,70 euroa ylittävän tulon osalta ansio-osa on 20 % erotuksesta
- Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista: yhdestä 4,88 euroa/pv, kahdesta 7,16 euroa/pv ja kolmesta tai useammasta 9,23 euroa/pv.
- Päiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta.
- Päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudelleen henkilön täytettyä 34 viikon työssäoloehdon ennen 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä. Tällöin päiväraha on vähintään 80 %:a edellisestä päivärahasta.
- Ansio-osa maksetaan korotettuna tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle työnhakijalle, joka on ennen irtisanomista ollut kassan jäsen vähintään 5 vuotta ja työssä vähintään 20 vuotta.
- Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 150 korvauspäivältä.
- Korotettu ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta ja 2 205,90 euroa ylittävän tulon osalta 32,5 % erotuksesta.
Työllistymisohjelmalisä
- Muutosturvaan liittyen työttömällä työnhakijalla on 1.7.2005 alkaen mahdollisuus saada työllistymisohjelmalisää.
- Työllistymisohjelmaan on oikeus henkilöllä, jonka:
- työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja jolla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta, tai
- määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään kolme vuotta, tai
- määräaikaiset työsuhteet samaan työnantajaan ovat kestäneet yhteensä 36 kuukautta viimeisen 42 kuukauden aikana, tai
- työsuhde on päättynyt irtisanoutumiseen lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja jolla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.
- Työvoimatoimisto laatii työllistymisohjelman työnhakijan pyynnöstä. Pyyntö on esitettävä 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.
- Työllistymisohjelmalisän saaminen edellyttää, että
- työllistymisohjelma on laadittu
- hakijalla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta
- hakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kuukautta ja täyttänyt jäsenenä ollessaan ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon 43 tai 34 viikkoa.
- Työllistymisohjelmalisää ei makseta, jos hakija
- saa koulutuspäivärahaa
- saa ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäismaksuajan jälkeisiltä lisäpäiviltä
- on päätoiminen yrittäjä
- työvoimatoimisto on asettanut määräajan, jolta etuutta ei makseta (karenssi).
- Työllistymisohjelmalisän hakeminen ja maksaminen
- hakemuslomakkeen saa työvoimatoimistosta tai osoitteesta www.tyj.fi
- työllistymisohjelmalisää maksetaan työllistymisohjelmaan kuuluvan omatoimisen työnhaun, työkokeilun, työnhakuun liittyvän valmennuksen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta
- työllistymisohjelmalisää maksetaan työvoimatoimiston lausunnon mukaisilta jaksoilta yhteensä enintään 185 päivältä (jaksoon voi sisältyä omatoimista työnhakua enintään 20 päivää)
- Työllistymisohjelmalisä on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta ja 2 205,90 euroa ylittävän tulon osalta 37,5 %.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika
- Työnhakijalla ei ole oikeutta päivärahaan siltä ajalta, jolle yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus jaksotetaan.
- Jaksotus suoritetaan viimeisen työsuhteen päiväpalkan perusteella.
- Omavastuuajalta ei makseta päivärahaa.
- Omavastuuaika on seitsemää täysin työtöntä työpäivää vastaava aika, jonka tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
- Omavastuuaika peritään aina kun enimmäismaksuaika (500 päivää) alkaa alusta.
- Omavastuuaikaan ei voida lukea niitä päivä, joilta hakijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan esim. aika, jolloin työnhaku ei ole voimassa, lomakorvauksen jaksotusaika ja karenssit.
Taloudellinen etuus
- Työnantajalta saatu työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus estää ansiopäivärahan maksamisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella.
- Korvauksen jaksotusaikana työnhaku on pidettävä voimassa työvoimatoimistossa, koska henkilö ei voi olla yli kuutta kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä menettämättä ansiopäivärahaoikeuttaan.
Työttömyyden aikaiset tulot
- Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan muut edellytykset täyttävälle työnhakijalle,
- joka tekee osa-aikatyötä,
- jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta,
- joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai
- jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.
- Työaika ei saa ylittää 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
- Työttömyyspäivärahasta vähennetään 50 % kalenterikuukauden aikana ansaitusta tulosta.
- Tulot (myös palkan lisät, toimenpide- ja lausuntopalkkiot) kohdistetaan sille ajanjaksolle, jolloin työ on tehty niiden maksuajankohdasta riippumatta.
- Lomaraha ja lomakorvaus huomioidaan niiden maksukuukautena.
- Sivutoimisesta yritystoiminnasta , maataloudesta tai metsätaloudesta saatu tulo sovitellaan yleensä viimeksi vahvistetun verotuksen tietojen perusteella. Ammatinharjoittamisesta ansaitun tulon hakija ilmoittaa kalenterikuukausittain työttömyyskassan lomakkeella.
- Soviteltu päiväraha ja yhteensovitettava tulo voivat olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta.
- Maksettaessa päivärahaa kuukautta lyhyemmältä ajata (esim. työttömyyden alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukauden) päiväraha määrätään laskennallisen työtulon perusteella.
Sosiaalietuuksien vaikutus
- Etuoikeutetut eläkkeet ja sosiaalietuudet eivät vaikuta ansiopäivärahan suuruuteen:
- Lakisääteiset etuudet, jotka estävät päivärahan maksamisen:
- Jos hakija saa muuta kuin etuoikeutettua etuutta tai päivärahan maksamisen estävää etuutta, sosiaalietuus vähennetään täysimääräisesti ansiopäivärahasta esim. osa-aikaeläke ja osa-työkyvyttömyyseläke.
- Hakijalle tai hänen puolisolleen maksettu lasten kotihoidon tuki vähennetään hakijan ansiopäivärahasta. Puolisolle maksettua kotihoidon tukea ei vähennetä, jos puoliso hoitaa lasta kotona.
perhe-eläkkeet, kansaneläkelain mukainen hoitotuki, tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha, sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko, vammaistukilain mukainen vammaistuki, eläkkeensaajien asumistukilain ja asumistukilain mukainen asumistuki, lapsilisä, toimeentulotuki, sotilasavustus sekä tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset.
varhennettu vanhuuseläke, yksilöllinen varhaiseläke, vanhuuseläke, työttömyyseläke, sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha, täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetty etuus, äitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, erityishoitoraha, kuntoutusraha, ansionmenetyskorvaus tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella, maatalousyrittäjien luopumistuki ja työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksettu koulutustuki.
Päivärahakauden kesto
- Peruspäivärahaa, ansiopäivärahaa ja koulutuspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 päivältä.
- Enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun hakija on työttömyyspäivärahakauden alkamisen jälkeen uudelleen täyttänyt työssäoloehdon.
- Enimmäisajan alkaessa alusta päivärahan perusteena oleva palkka määrätään uudelleen. Uusi päiväraha on kuitenkin vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta.
- Enimmäisajan alkaessa alusta otetaan uusi omavastuuaika.
- Jos ennen vuotta 1950 syntynyt työnhakija täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, hänelle maksetaan päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona 500 päivän enimmäisaika täyttyy.
- Jos ennen vuotta 1950 syntynyt työnhakija täyttää 57 vuotta ennen enimmäismaksuajan täyttymistä, hänelle maksetaan päivärahaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.
- Jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt työnhakija täyttää 59 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja on ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, hänelle maksetaan ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
- ansiopäiväraha maksetaan lisäpäiviltä korotettuna, jos työnhakija on lisäpäivärahaoikeuden alkaessa ollut palkansaajakassan jäsen vähintään 5 vuotta ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta (työssäoloaikaan rinnastetaan enintään 5 vuotta eräitä perhevapaita ja varusmiespalveluaikaa).
Lomautus
- Ryhmälomautettujen (määräaikainen lomautus, joka koskee vähintään kymmentä työntekijää) ei tarvitse ilmoittautua työvoimatoimistoon, koska työnantaja toimittaa tarkistusilmoituksen toteutuneista lomautuksista työttömyyskassalle.
- Ansiopäivärahahakemuksen voi toimittaa työttömyyskassaan heti lomautusjakson päätyttyä.
- Hakemuksen tulee olla kassassa kolmen kuukauden kuluessa lomautuksen alkamisesta.
- Palkkatodistuksesta tulee ilmetä palkkatiedot vähintään 43 viikolta välittömästi ennen lomautuksen alkua.
- Osa-aikaeläkkeellä/osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien osalta päivärahan taso voidaan määritellä 43 viikolta ennen eläkkeen alkamista.
- Osa-aikaeläke/osatyökyvyttömyyseläke vähennetään maksettavasta ansiopäivärahasta (kopio päätöksestä päivärahahakemuksen liitteeksi).
- Jos lomautus toteutetaan lyhentämällä viikoittaista tai päivittäistä työaikaa, maksetaan ansiopäiväraha yhteensovitettuna ko. kalenteriviikkojen palkan kanssa.
- Lyhennettyä työviikkoa tai työpäivää tekevien osalta työaika ei saa kalenteriviikossa ylittää 75 % kokoaikatyötä tekevän työajasta.
- Jos arkipyhiltä on oikeus erilliseen arkipyhäkorvaukseen tai palkkaan ei samalta ajalta makseta ansiopäivärahaa
Työnhaku ja työskentely EU/ETA -maassa
- EU/ETA -maan kansalainen säilyttää oikeutensa Suomen työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden ajan hakiessaan työtä toisen EU/ETA –maan tai Sveitsin alueelta.
- Edellytyksenä on, että hakija on ennen lähtöä ollut Suomessa työmarkkinoiden käytettävissä olevana työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa vähintään neljä viikkoa.
- Ota hyvissä ajoin ennen lähtöpäivää yhteys työttömyyskassaan, jotta ehdimme täyttää mukaan tarvittavan E303 –lomakesarjan. Lomakkeiden täyttämiseksi tarvitsemme seuraavat tiedot: syntymäkunta, kansalaisuus, aikaisemmat sukunimet, osoite ulkomailla ja ulkomaille lähtöpäivä. Lisäksi tarvitaan palkkatodistus päivärahan tason määrittelemiseksi.
- Työnhakumaan työnvälitykseen tulee ilmoittautua seitsemän päivän kuluessa matkustuspäivästä.
- Jos hakija ei paalaa työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden määräajan kuluessa, hänelle ei voida maksaa työttömyyspäivärahaa, ennen kuin hän on ollut Suomessa työssä tai työvoimaviranomaisen osoittamassa koulutuksessa vähintään 4 viikkoa.
- Työskennellessään EU/ETA –maassa työntekijä kuuluu pääsääntöisesti työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin.
- Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyysvakuutus eli työntekijä voi halutessaan vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta työttömyyskassassa (työskentelykausien laskeminen työssäoloehtoon siinä maassa josta etuuksia haetaan edellyttää, että työntekijä on ollut työskentelymaassa työttömyyskassan jäsen)
- muissa EU/ETA –maissa kertyneet työskentely- ja vakuutuskaudet voi tuoda mukanaan Suomeen työskentelymaan työviranomaisilta pyydettävällä E301 –lomakkeella. Ruotsissa ja Tanskassa ansaittujen työskentelykausien tuominen Suomen työttömyysvakuutukseen edellyttää, että työntekijä on ollut työttömyyskassan jäsen työskentelymaassa. E301 –lomake kannattaa pyytää ennen Suomeen paluuta, koska sen pyytäminen jälkikäteen voi olla työlästä.
- Sopimusmaassa hankittujen vakuutus- ja työskentelykausien lukeminen Suomessa työssäoloehtoon, edellyttää, että henkilö on työskennellyt Suomessa neljä viikkoa välittömästi ennen työttömyyttä.
- Alle vuoden vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon Suomessa työskentelyä.
- Sopimusmaassa työskennellyt henkilö voi palatessaan Suomeen liittyä työttömyyskassan jäseneksi pääsäännöstä poiketen myös työttömänä ollessaan. Sopimusmaan vakuutus- ja työskentelykausien huomioiminen edellyttää, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa sopimusmaan työttömyysvakuutuksen päättymisestä. Jäsenyyttä kannattaa hakea heti Suomeen paluun jälkeen!
